Käsintehdyn paperin taustaa Euroopassa

Kävin katsomassa paperimyllyjä ja paperinvalmistusta viime vuoden aikana parissakin eri paikassa Euroopassa. Luin aikoinaan, että paperinvalmistus opittiin Espanjassa (Kataloniassa) joskus 800 – 1000-luvulla maureilta, lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kautta ja levisi sitten pohjoiseen siten, että Ranskassa, Saksassa ja mm. Böömissä on edelleen paperimyllyjä, joiden toiminta alkoi jo 1500-luvulla. Paperi valmistettiin pääosin lumpuista, ts. puuvilla- ja pellavakuiduista valmistetuista vaatteista jauhamalla nuo kasvikuidut massaksi, jonka paksuutta säädeltiin veden avulla.

Amalfi sijoittuu Salernon lahdelle eteläiseen Italiaan. Se on ollut yksi neljästä Italian varhaisesta kaupunkivaltiosta Venetsian, Genovan ja Pisan ohella. Amalfilla oli 800-1300 luvuilla hyvät kulttuuri- ja kauppayhteydet Venetsiaan ja Konstantinnopoliin. Heillä oli laivasto, joka teki kauppaa mm. Libanonissa ja Syyrian rannikolla. He kilpailivat muiden Italian kaupunkivaltioiden ja Katalonian Barcelonan kanssa Välimeren kaupankäynnistä välillä verisesti. Siksi Amalfiin perustettiin ”maurien” opastuksella 1000 –1200 -luvun alkaessa useita paperin ja keramiikan valmistukseen erikoistuneita keskuksia ja paperimyllyjä, joista muutama toimii alueella edelleen. Amalfissa valmistetaan mm. neutraalia akvarelli- ja muuhun taidekäyttöön tarkoitettua happovapaata laadukasta Amaltruda-paperia.

Hydrauliseen vanhaan paperimyllyyn tutustuminen Amalfissa oli mieleenpainuva kokemus. Myllyssä ei ollut mitään isoa näkyvää ratasta tai jauhinkiviä, jollaisia olisin odottanut. Vuoristosta alas laaksoa pitkin laskeva joki ohjattiin kivisen myllyrakennuksen katolle, jossa vesi juoksi läpi mutkittelevaan avouoman. Siellä vesi puhdistui muutaman syvänteen ja kourun ansiosta. Kirkas pintavesi virtasi edelleen muutamaan syvään kaivoon, jotka kapenivat alaspäin suppiloiksi. Suppilokaivon kapea alapää voitiin avata alhaalta myllyn tuotantotilasta kampea vääntämällä, jolloin vesi purkautui koko kaivon paineella metalli/puukauhoista rakennettuun pyörään. Ratas alkoi pyörittää lumppuja jauhavien suurten puuvasaroiden akseleita. Ylimääräinen vesi poistui tai ohjautui altaisiin, jossa jauhinvasaroiden hienontamaa paperimassaa sekoitettiin arkkien nostamista varten.

Oli kunnioitettavaa nähdä, kuinka 1000 -vuotta sitten oli voitu luoda luonnonvoimiin perustuvaa (hydrauliikkaa) tekniikkaa, joka oli edelleen toimivaa, varmaa ja käyttökelpoista. Tietenkin pohjoisessa myllyn toimintaperiaatetta ja rakennetta täytyi muuttaa, koska Amalfin järjestelmä ei kestä veden jäätymistä. Voi sittenkin olla, että paperintekotaitoa levisi nimenomaan Amalfista Italian kautta muualle Eurooppaan, sillä 1100- luvulla mm. viikingit vierailivat pitkään Amalfissa. Paperinvalmistuksen historiasta on tietoa mm. täällä: http://www.paperhistory.org/index.php

 

Toinen varhaisen paperinvalmistuksen kannalta hieno, mutta toisenlainen kohde on Böömissä, nykyisessäTsekin tasavallassa, jonne perustettiin paperimylly täysrenessanssin taitteessa 1500-luvun lopulla. Itäisessä Jesenikin vuoristolaaksossa sijaitseva Velké Losinyn paperin valmistuksen museo on erinomainen kohde, vaikka matkaan Prahasta  menee autolla yli 3 tuntia.

Prahassa kannattaa käydä ainakin tutustumassa kubismin museoon, jossa voi arvailla paperin taittamisen geometrian vaikutusta tsekkiläiseen

konstruktivismiin, arkkitehtuuriin ja muotoiluun, vaikka ei niitä kubistiseen taiteeseen lokeroisikaan. Celetná- kadun Mustan madonnan talon museonäyttelyn esipuheessa on osuva lainaus Georges Braquelta: ”One cannot simply wish to decipt objects. One must penetrate them; embody oneself within them”.  Voisiko muotoilijan ja taiteilijan periaatteen ja tavoitteen paremmin ilmaista. Ei voi vain kuvata esineitä sellaisenaan. Kubistinen idea lähtee kohde-esineiden luonnollisesta geometriasta. Niiden muodon analysoimisesta ja paljastamisesta eri kulmista ja sitä kautta perinteisen horisontaali- ja vertikaalirakenteisiin, -linjoihin  ja perspektiiviin perustuvan taidekäsityksen kyseenalaistamisesta niin, että objektien ja niiden yksityiskohtien liike, niiden dynaaminen ja energinen luonne tulisi paremmin otetuksi huomioon. Kuinkahan paljon 1910-luvulla taide- ja muotoilukoulujen perusopetukseen levinneellä paperin plastisuuden tutkimisella on ollut roolia tässä. Joskus kubismi on käsitetty ahtaasti maalaustaiteen tyylinä, mitä se ei varsinaisesti ole lainkaan. Ainakin Prahassa voi aistia 1920– luvun taiteen ja muotoilun kulta-ajan perustuvan tuohon syvällisempään tunkeutumiseen ja näkemykseen  muodon ja rakenteen olemuksesta. Kubismi on siis alunperin muodon ja rakenteen tutkimisen manifesti. Prahassa on toteutettu 1910–20-luvulla mm. niin paljon ns. kubistisia rakennuksia, että siellä voi tehdä kattavan luovan kävelykierroksen aiheesta.

Voin tietysti pohtia myös miksi minua on kiinnostanut niin rakenne ja muoto, miksei enemmän sisältöasiat. Ehkä maailman monimuotoisuudesta haluaa löytää jotain olemuksellsesti yhtä ja pysyvää, niinkuin Mustan Madonnan talossa on esillä. www.upm.cz www.czkubismus.cz  Näihin kaikkiin kokemuksiin voi osallistua vierailemalla verkossa tai ihan fyysisesti muutamassa mielenkiintoisessa museossa tai paperimyllyssä Euroopassa. Katso myös tästä linkkilistaa muista kohteista.